Testasin, löytääkö Happn:illa seuraa

Olin työmatkalla Etelä-Euroopassa. Vapaa-aikaa oli vain yksi ilta ja jaoin majapaikan muiden kanssa. Yksityisyyden puutteen vuoksi en ollut alkanut säätää kaupunkiin treffejä. Iltapäivällä iski kuitenkin katumus: haluaisinko syödä yksin lämpimässä syysillassa. Niin latasin Happn- sovelluksen puhelimeen ja testasin, löytyykö sen avulla nopeasti treffiseuraa. Sovellus toimii niin, että se etsii hakukriteerien (ikä ja sukupuoli) mukaisia käyttäjiä, joiden puhelimet paikantuvat lähelle omaasi. Jos molemmat käyttäjät ilmaisevat kiinnostusta toisiinsa, voivat he alkaa chattailla.

Tunnissa olin löytänyt omalla alallani työskentelevän ikäiseni miehen. Sovimme tapaamisen keskustaan.

Söimme illallista turistiloukussa ja juttelimme töistä, kansantaloudesta ja deittailusta. Mies oli mukavan näköinen, tosin hän oli minua lyhyempi ja säilytti lompakkoaan vyölaukussa. Sivusimme illallisella mahdollisuutta jatkaa iltaa hänen luonaan, mutta olin liian väsynyt. Ja ehkä se vyölaukkukin vähän vaikutti. Seuraavana päivänä tapasin vielä aamupäivällä kahvilassa toisen miehen. Joimme vartissa kahvit ja oli hauskaa. Mihinkään enempään ei aikani olisi riittänyt, eikä ehkä kiinnostuskaan.

Joka tapauksessa Happn:in ansioksi voi sanoa nopeuden ja matalalla kynnyksellä tapahtuvat tapaamiset. Työmatkalaiselle kätevää on, että matchit ovat varmasti kaupungissa. Miinusta siitä, että pituutta ei tunnuta Happn:issa kerrottavan yhtä usein kun Tinderissä.

Yksi konsti joka auttaa nuutuneisuuden yli, että edes joskus olisi seksiä

Meillä ei ollut kuukauteen miehen kanssa lainkaan seksiä. Siihen ei ollut mitään syytä. Päin vastoin, muistan hyvin, miten toiseksi viimeinen kerta syyskuussa hotellihuoneessa vieraassa kaupungissa oli nautinnollinen. Mies sitoi käteni solmiollaan ja meillä oli tosi ihanaa. Olimme silloin yrittäneet houkutella puolitutun mieshenkilön mukaan kolmanneksi pyöräksi, mutta hän ei päässyt. Silti pelkkä ajatus ryhmäseksistä lisäsi jännitystä.

Ja viimeinen kerta kahdestaan sovitusti lauantai-iltapäivänä omassa sängyssä oli kivaa. Näiden muistojen luulisi innostavan uusintoihin, mutta ei. Väsymys, hyvä kirja, iltatyöt ja Netflix torppasivat seksin kokonaiseksi kuukaudeksi. Muuten meillä oli kyllä kivaa ja aika monena iltana jaksoimme sängyssä sentään jutella.

Parisuhteessa kynnys seksiin on korkea. Ei ole insentiiviä ryhtyä hommiin juuri tänä iltana, kun huomennakin voi, tai ylihuomenna, tai joululomalla. Harvoin pitkässä parisuhteessa halu saa niin vallan, että se raivaisi kaikki esteet tieltään. Tai edes väsymyksen.

Huomaan, että olen selvästi jumiutunut käsitykseen spontaanista halusta. Seksi-ihanteeni näyttää olevan alkukantainen halu, joka saa osapuolet kiihkoissaan riipimään vaatteet toistensa yltä. Sellaista minulla on elämässäni ollut ehkä parikymmentä kertaa. Eikä koskaan vakituisen poikaystävän kanssa alkuhuuman jälkeen. Se on kuitenkin minusta se ihanin ja aidoin syy seksiin.

Vuosia ajattelin, ettei parisuhde ole minua varten. Kaipasin sekopäistä halua ja tunsin karmeaa syyllisyyttä siitä, etten halunnut minkäänlaista seksiä vakikumppanin kanssa. Turvallisessa suhteessa oli hyviäkin puolia, mutta ei niin paljon, että ne olisivat kompensoineet seksielämän ahdistavuuden ja kiihkon puutteen.

Tajusin vasta viime vuonna, että moni muukin kärsii pitkän suhteen latistavasta vaikutuksesta seksiin, myös oma mieheni. Valtaosa varatuista miehistä, joiden kanssa olen viimeisen puolentoista vuoden kanssa päätynyt sänkyyn, on ottanut aiheen puheeksi. Ihmettelen, ettei kohtaanto-ongelmasta puhuta enempää. Olen kyllä nähnyt iltapäivälehtien vinkkilistat siihen, miten suhdetta voi piristää vaikka rohkeilla alusvaatteilla. Mutta minusta se on laiha rohto vakavaan ongelmaan.

Kaksi vuotta sitten olisin pitänyt täysin mahdottomana, että olisimme laastaroineet ahdistavaa seksielämäämme seksileluilla. Jos fiilis puuttuu tai ainoa seksin herättämä tunne on huono omatunto, on vaikea heittäytyä eroottisiin leikkeihin.

Nyt näen, että hullun kiihkon ihanne on rajoittanut vuosia seksielämääni. En edelleenkään halua harrastaa kalenteriin keskiviikkoiltaisin merkattua kiintiöseksiä, mutta sen sijaan olemme puhuneet seksirituaaleista. Esimerkiksi bdsm:n sitominen ja roolit voivat tuupata nuutuneen parin tuttuuden ja väsymyksen yli.

En enää ajattele, että meidän kannattaa miehen kanssa odottaa, että fiilis seksiin veisi mukanaan. Jos jäämme odottamaan sitä, meillä on seksiä ehkä kerran vuodessa. Sen sijaan yritän harjoitella suhtautumaan seksiin, niin, että ajankohta voidaan sopia ja sitten tehdään jotain sen verran jännää, että halu löytyy.

Seksiterapeutit puhuu tästä hullun kiihkon vastakohdasta responsiivisena haluna. Se tarkoittaa, että vaikkei olisi aluksi erityisen halukas, niin homman alkaessa lämpeneekin ajatukselle.

Olin pitkään idealle aika skeptinen. Niin kauan kun seksi oli meidän parisuhteessamme ahdistavaa, poissaolevaa ja velvollisuudesta suoritettua, en yleensä lämmennyt sen kuluessakaan. Kuten aiemmin kirjoitin, nautin uein seksissä eniten siitä, että kun se suoritettiin, oli homma hetkeksi pois päiväjärjestysestä.

Mutta nyt kun meillä on kivaa ja seksi perustuu omaehtoiseen haluun, niin responsiivinen halu toimii. Olemme pari kertaa varanneet kalenterista seksiajan, kun lapsi on ollut hoidossa, ja meillä on ollut hauskaa. Kokemus noista kerroista ja responsiivisesta halusta ylipäätään on, että sitä auttaa, jos seksiin liittyy jotain rituaalinomaista, kuten käsien tai silmien sitominen. Pelkkä tukan silittely tai pussailu ei pitkän yhteisen historian jälkeen aina tunnu riittävän siihen, että omassa sängyssä pääsee nuutuneisuuden ja väsymyksen yli.

Olen sen vuoksi aika kiinnostunut ylipäätään bdsm:stä. Luettiin miehen kanssa aiheesta kirjakin (bdsm-aapinen), mutta se ei herättänyt erityisiä ajatuksia.

Viime aikoina ollaan juteltu siitä, että kutsutaan toinen mies mukaan. Toistaiseksi käytännön esteet ei ole mahdollistanut tätä, mutta minua kiinnostaisi aika paljon. Yksi hyvä ehdokaskin on sitoutettu hankkeeseen.

Sain treffeillä seksioivalluksen

Olin alkukesästä pikatreffeillä dominoivan besserwisserin kanssa. Siellä sain seksioivalluksen.

Juttelin treffikumppanin kanssa siitä, että olin utelias alistumista kohtaan. Minua ei kiinnosta yhtään kipu, vaan se, että mies dominoi.
Mutta minulla oli ongelma asian suhteen. Otan seksissä helposti paineet siitä, että minun pitäisi laueta, ettei kumppanille tule paha mieli. Rationaalistahan tuollainen stressi ei ole, mutta näin nämä asiat koetaan.

Koen suurta henkistä vastuuta kaikista ihmissuhteista ja muiden tunteista eikä seksi ole tästä poikkeus. Tajuan, että se rajoittaa omaa nautintoani. Silti ylikorostuneesta vastuullisuudesta on vaikea irrottautua.
Dominoinninkin kohdalla tuntuu, että “apua, nyt minun on pakko nauttia, kun tuo toinen näkee niin kovasti vaivaa, sitoo ja kaikkea”.
Treffikumppanin tyrmistynyt reaktio havahdutti minut. “Mutta se dominoijahan just nauttii siitä dominoinnista!”, hän ihmetteli. ”Sehän on aivan kun tulisin kutsutuksi syömään kakkua ja sitten kakun tarjoaja miettisi, että onko syömisestä minulle liikaa vaivaa.”

Keskustelun jälkeen olen pohtinut paljon velvollisuudentuntoa ja sen vaikutusta seksielämääni.

Nautin yhdenillanjutuista, koska en kanna huolta vieraiden partnereiden tunne-elämästä tai edes nautinnosta. Minusta he ovat saaneet jo palkintonsa: ihana nainen, eli minä, on pokannut heidät vastuuttomaan yhden illan seksisuhteeseen.
Parhaimmillaan minun on helppoa nauttia seksistä vieraan kanssa. Vieras ei tunne minua eikä odota tai oleta minusta asioita sen perusteella millainen olen arjessa (tunnollinen, toiset huomioonottava ja feministi).

Arvelen, että mies toivoisi minun ottavan kotona suuremman vastuun seksielämästämme. Minäkin haluaisin enemmän seksiä ja kehittää yheistä sekiselämäämme. Toisaalta koen olevani niin kaikkien arkivastuiden raskauttama, etten enää halua yhtään kohtaa to do -listalleni.

Ylipäätänsä uskon, että jos pystyisin hölläämään vastuullisuudentunnostani ihmissuhteissa, minulle jäisi enemmän energiaa, jonka voisi vaikka käyttää seksiin.

Vaikka emme kesän jälkeen ole päätyneet besserwisserin kanssa sänkyyn, olen superkiitollinen siitä, että hän tarjosi minulle tilaisuuden tähän oivallukseen.

Nykyään nautin suuresti, jos mies kotona sitoo minut. En yhtään ajattele, että siitä on hänelle vaivaa. Tai jos onkin, niin ainakin hänkin vaikuttaa nauttivan.

 

Monensillako treffeillä kannattaa mennä sänkyyn?

Tapasin kaverin kautta kiinnostavan naisen. Kaveri oli käynyt hänen kanssaan treffeillä, mutta heillä ei juttu edennyt. Meidät kaveri esitteli kertomalla minun elävän avoimessa suhteessa. Hän tiesi, että tällä naisellakin oli kokemusta epäkonventionaalisista suhteista, esimerkiksi pariskuntien kanssa. Varmasti osittain sen takia meillä natsasi heti, katselimme bileissä toisiamme, ja oli ilmiselvää, että tunsimme vetoa. Emme kuitenkaan lähteneet yhdessä jatkoille, vaikka se oli lähellä.

Tapasimme nopeasti uudelleen ja juttelimme ihmissuhteista, taustoistamme ja siitä, että tunsimme vetoa toisiimme. Naisella oli kuitenkin muutakin menoa, joten lasillisia pidemmälle emme ehtineet. Tapaaminen oli kuitenkin niin mukava, että tajusin, miksen ollut halunnut tapailla aikaisemmin tapaamiani naisia pidempään: vaikka sängyssä oli mukavaa, minulla ei ollut synkannyt heidän kanssaan tarpeeksi hyvin. En ajattele naisen tavoin, että sänkykumppanin pitäisi olla vieras, se on hänen juttunsa, ei minun.

Tapasimme uudelleen jonkin ajan kuluttua, tällöin naisen luona. Jälleen juttelimme aika pitkään ennenkuin päädyimme suutelemaan ja pikkuhiljaa riisuutumaan. Hiplailimme toisiamme ja voi tapahtunutta sanoa seksiksi, mutta yhdynnässä emme olleet, sillä minulla ei seissyt. No, sitä sattuu. Sanoin tilanteen ääneen, että nyt kävi näin. Jokatapauksessa meillä oli mukavaa.

Myöhemmin mietin kuitenkin tilanteen dynamiikkaa. Tapasimme kolmatta kertaa, ja olimme ennen sänkyyn päätymistä jutelleet tosi paljon henkilökohtaisia asioita. Ja vaikken haekaan samanlaista anonyymiutta kumppanissa kuin nainen, tuntuu että kynnys seksissä kasvaa. Jos olisimme päätyneet ensitapaamiselta suoraan sänkyyn, siinä olisi ollut vähemmän ajatuksia mukana, ja veikkaan että silloin ei olisi käynyt kuten nyt kävi.

Tulemme tapaamaan vielä uudelleen, ja uskon että sekä juttelut että seksi tulevat olemaan hyvää, mutta tämä tapaus avasi kuitenkin silmiäni ihmisten välisestä dynamiikasta.

Besserwisser sitoi käteni

En olisi baarissa kääntynyt treffikumppanin perään. Hän oli liian nössö ollakseen tyyppiäni. Silti arvasin jo, ennen kun näin hänen kasvonsa, että päätyisimme lähitunteina sänkyyn.

Olin nettipalstalla kirjoitellut miehen kanssa, josta tiesin lähinnä hänen pituutensa (190), painonsa (87) ja seksuaaliset mieltymyksensä (ryhmässä, roolileikit, sitominen…) Viestinvaihdossa sain hänestä vähän besserwisser-viboja, mutta joka tapauksesa tyyppi ilmaisi itseään fiksusti ja vastasi chattiviesteihin heti. Ja kai nyt yhdet sokkotreffit kestää miesselittäjänkin kanssa. Aina sellainen on parempi kuin outo peräkammarinpoika tai sarjahukuttaja…

Kiinnostavaa oli, kun tyyppi chatissa kertoi konkreettisesti, millaisia alistussessioita hän piti nykyisen subinsa kanssa. Minulla ei ole kokemusta S/M:stä eikä kipu kiihota minua, mutta olen utelias selvittämään, mistä kaikesta voi saada kiksejä.
Sovimme besserwisserin kanssa lounastreffit ilman mitään sitoumuksia seksistä.

Miksi arvasin jo ennen treffien alkua, että päätyisimme sänkyyn? Todennäköisesti, koska tyyppi oli pitkä ja hoikka ja liikkui itsevarmasti.

Satunnaisseksikumppaneiden vetovoima on epämääräinen asia. Kun aikanaan etsi poikaystävää tai lapselle isää, olivat vaatimukset aivan toisenlaisia (luotettavuus, arvomaailma, tolkku päihteiden käytössä…). Nyt haen parin tunnin viihdykettä ja kriteerit ovat lähinnä esteettinen viehättävyys, rohkeus (ujon kanssa ei parissa tunnissa pääse edes pitämään kädestä), samanlainen käsitys tapaamisen luonteesta ja oletus siitä, että treffikumppani on hyvä sängyssä.

Olen kyllä nirso. Hermostunut hihitys, avoimen suhteeni päivittely tai vääränlainen kaulakoru voi aiheuttaa torjuntareaktion. Alle 33-vuotiaat miehet eivät yleensä puhuttele. Ulkonäön pitää viehättää ja ruumiinrakenteen olla urheilullinen. (Tämä kranttuilu vaikeuttaa huomattavasti seksiseuran löytämistä, mutta minkäs teen.)
Besserwisserin kanssa juttelimme treffeillä aluksi lähinnä seksistä. Se on minusta kivin keskustelunaihe, joten sikäli homma eteni hyvin. Kolmen vartin päästä totesimme, että haluamme käyttää treffien seksioption, vaikka aikaa oli muiden menojemme vuoksi niukasti.

Menimme miehen työhuoneelle. Siellä hän alkoi hellästi suudella ja riisua minua. Löin jarrut päälle. Suutelu tuntui täysin väärältä ja vähän pitkästyttävältäkin. Minua ei kiinnostanut lämmitellä mitään romanttista roihua. Tykkään suudella mieheni kanssa (ja kaksi entistä poikaystävääni ovat olleet kiitollisia pussailtavia). Miehen kanssa on kivaa, että pussailu muuttuu kiihkeämmäksi ja joskus johtaa seksiin. Mutta tuntemattoman kanssa halusin panna. Mikään viestinvaihdossamme ei ollt varoittanut suukottelusta. Se oli ollut suoraviivaista ja käsitellyt sitä, että alistuminen kiinnosti minua. Nyt vastassa olikin tukan silittelyä.

Lopetimme pussailun ja jatkoimme juttelua. Se oli miellyttävää. (Valitettavasti en osannut kertoa treffikumppanille, miksi pussailu tuntui väärältä. En siinä hetkessä vielä itsekään tajunnut, miksi löin liinat kiinni.)

Seksistä juttelu oli paitsi miellyttävää myös kiihottavaa. En tiedä tajuavatko kaikki miehet, että nainen kannattaa saada juttelemaan seksistä. Muistutettakoon siitä: Jos naisen saa ajattelemaan seksiä, on toimeenpanokin huomattavasti lähempänä.
Vartin jälkeen ehdotin, että mitä jos kuitenkin. Voisiko treffikumppani sitoa käteni ja harrastaisimme seksiä. Hän soitti seuraavaan tapaamiseen myöhästyvänsä vähän ja teki työtä käskettyä.

Kokemus oli kiinnostava. Seksi kesti ehkä puolituntia ja sain orgasmin. Olin itse aika passiivinen, koska käteni olivat sidotut. Se alistetuksi tulemisessa ilmeisesti kiihottaakin, että voi vain antautua ja toinen vie tilannetta eteenpäin.
Noin kaksi tuntia sen jälkeen, kun olimme tavanneet erosimme.
Olemme sen jälkeen lähettäneet viestejä, että mahdollisesti näemme myöhemmin uudelleen.

Avoin suhde on vuodessa muuttanut radikaalisti käsitystäni seksistä. Seksi on yhtä aikaa valtava voima ja toisaalta minulle paljon aiempaa epädramaattisempaa. On vapauttavaa tajuta, että aikuiset ihmiset voivat leikkiä alasti keskenään, ilman että kenenkään sydän särkyy, ilman että joutuu kiirastuleen tai että maine menee.

Sormus jäi kotiin

“Eikö sulla ollut sormusta?!” Mies oli ollut ulkona yksinään. Kun hän kertoi naisilta saamastaan huomiosta, tajusin, että hän oli ollut liikkeellä ilman sormusta. Närkästyin vähän, koska minulle on tärkeää, ettei kukaan luule meidän pettävän toisiamme. Voi tietenkin ajatella, että mitä väliä ulkopuolisten luuloilla on, itsehän tiedämme tilanteemme parhaiten. Minusta tuntuisi silti valjulta, jos joku luulisi miehen iskevän Helsingissä vieraita naisia selkäni takana.

Minulla on treffeillä ollut pääosin sormus sormessa.  Jos menen hotelliin vartavasten panemaan jonkun kanssa, niin silloin laitan sormuksen lompakkoon. Baariin en ole koskaan lähtenyt miehiä iskemään, vaan olen löytänyt omani netistä tai tuttavapiiristä.

Pidän täysin mahdottomana, että koskaan baarista löytäisin ketään, joka lähtisi mukaani. Baari-iskeminen on minulle outoa, en itse osaa sitä, eivätkä vieraat miehet juuri lähesty minua. Ja jos joku haluaisi minut iskeä, niin toivon, että miehellä olisi niin paljon kanttia, että hän tekisi sen sormuksesta piittaamatta.

Tuplatreffit

Kirjauduimme yhdessä parinvaihtosivustolle noin kaksi kuukautta sitten. Loppukevät oli niin kiireinen, että vasta nyt ehdimme tapaamaan sieltä ensimmäistä paria. Tapaamme kylläkin vaatteet päällä, baarissa oluilla.

Meitä kiinnosti sivustolla nähdä, mistä parinvaihdossa on kyse. Emme ajatelleet löytävämme seuraa tai olleet edes varmoja, haluammeko sellaista.

Sivusto yllätti monella tavalla. Yksi on se, että kaltaisiamme seksuaalisesti uteliaita ihmisiä on Suomessa tosi paljon. Käyttäjiä on kaiken ikäisiä ja näköisiä. Osalla näkyy kasvot, toisilla pelkät sukuelimet. Panokuvia on tietenkin runsaasti. Silti suurin yllätys oli sivun lämmin tunnelma. Useampi käyttäjä tuli heti kohteliaasti toivottamaan profiilimme tervetulleeksi. Keskusteluseinillä sävy on paljon rakentavampi kuin useimmilla seuraamillamme harrastepalstoilla.

Profiileita voi selata ja seuraa hakea erilaisilla kriteereillä. Me löysimme sivustolta itseämme noin kymmenen vuotta nuoremman parin. He kuvailivat itseään kirjoitusvirheettömästi avoimiksi ja iloisiksi. Otimme yhteyttä ja tänään tapaamme baarissa.

On mahdoton sanoa etukäteen, mitä odottaa. Olemme valmiita menemäään sänkyyn tahoillamme tai yhdessä. Samaan aikaan tuntuu epätodennäköiseltä, että neljän ihmisen henkilökemiat täsmäisivät niin, että se tapahtuisi.

Joka tapauksessa on kiinnostava kuulla, millaisia kokemuksia toisella parilla on.