Seksiangstia ja himoa

Viikonlopun (nainen kirjoitti viikonlopusta tässä) jälkeisenä maanantai-iltana tulin tyhjään kotiin, nainen oli lapsen kanssa poissa. Olin jo kotiin kävellessäni ajatellut että vielä ensimmäisessä kirjeessä käsittelemiäni asioita tärkeämpää olisi puhua seksistä. Seksielämämme, tai sen puute, ahdisti minua, ja oli ahdistanut vuosia. Se teki läheisyydestä vaikeaa ja tunsin kuinka ahdistus paheni koko ajan. En kuitenkaan osannut puhua asiasta, seksistä puhuminen tuntui todella vaikealta. Ensimmäisestä kirjeestä rohkaistuneena kirjoitin naiselle toisen kirjeen seksistä. Kerroin, etten osaa puhua siitä vaikka pitäisi, kerroin miten olin etenkin aluksi ollut epävarma itsestäni, ja siitä mitä nainen halusi. Kirjoitin, että tajusin kyllä toimivani väärin, puhumatta ei voi tietää mitä toinen haluaa ja siten vain pahentaa oman epävarmuuden kehää. En vain uskaltanut toimia paremmin.

Suhteemme alussa meillä oli paljon seksiä ja siitä ajasta oli ihania muistoja, joista myös kirjoitin. Kun seksi väheni, aloin ajatella, että seksi ei ole naiselle tärkeätä. Se tuntui loogiselta selitykseltä siihen, ettei hän tehnyt aloitetta koskaan ja teki omasta harmistuksesta helpommin käsiteltävää: se en ole minä, vaan se on toinen. Se oli mukavampi ajatus kuin totuus: nainen halusi seksiä mutta ei minua.

Kirjeellä oli minuun sama vaikutus kuin ensimmäiselläkin, tunsin että olin avannut lukon jota olin pitänyt sisälläni liian pitkään.

Nainen luki kirjeeni samana iltana ja lapsen nukahdettua puhuimme pitkälle yöhön seksistä. En olisi voinut kuvitella paria päivää aikaisemmin, että puhuisin naisen kanssa seksistä niin avoimesti, ilman minkäänlaista kiusaantumista. Totesimme että suhteemme suuri ristiriita on, että nainen kyllästyy samaan kumppaniin, eli nyt minuun, minä puolestani halusin edelleen naista. Sen ääneen sanominen oli suuri asia, nyt se ei enää kummitellut mörkönä nurkassa, jonka molemmat olivat huomanneet mutteivät sanoneet mitään.

Pitkään seksistä puhuminen oli kiihottavaa ja ilta päättyi seksiin jollaista emme olleet harrastaneet vuosiin, jos koskaan. Nyt tuntui siltä, että voimme oikeasti puhua kaikesta ja seuraavana päivänä oloni oli kuin vastarakastuneella: olin aivan uudessa suhteessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s