Voisinko matkustaa vieraan miehen kanssa?

”Jos kerran elät avoimessa suhteessa, niin lähdettäisiinkö yhdessä viikonloppumatkalla? Tunnut tarvitsevan lomaa.” Entinen heilani toisti messenger-viestissä ehdotuksen, jonka hän oli tehnyt jo aiemmin. Voisin ihan hyvin menna tyypin kanssa sänkyyn, mutta matkalle en halua hänen kanssaan lähteä.

Deittailimme vuosia sitten joitain kuukausia. Sen jälkeen olemme olleet kerran sängyssä. Jälleennäkeminen oli seksin puolesta antoisa. Sen jälkeen tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että elämäntilanteemme (tyyppi on sinkku) ja toiveemme (tyyppi etsii tyttöystävää) olivat aika kaukana toisistaan. Jossain vaiheessa syksyllä olin kysynyt häneltä, käykö hän lähiaikoina Helsingissä. Kyselyni tyyppi tulkitsi, ihan ymmärrettävästi, niin, että haluaisin tavata. Kun työmatkaa Helsinkiin ei ollut näköpiirissä hän toisti ideansa yhteisestä viikonloppumatkasta.

Mutta ei se, että avoimessa suhteessa ”saan” tavata muita miehiä, tarkoita, että haluan satsata heihin ison siivun elämästäni. Jos minulla on rahaa ja vapaata aikaa matkustaa, lähden ehdottomasti mieluiten mieheni kanssa. Meillä on harmillisen harvoin mahdollisuus tehdä asioita yhdessä. Olisin itse aika nihkeä, jos mies lähtisi Vilnaan viikonlopuksi jonkun heilansa kanssa. Paneminen ei ole minulta pois, mutta kahden päivän ajankäyttö kyllä on.

Lisäksi avoin suhde ei tarkoita, että olisin polyamorinen. Ymmärrän ihmisiä, jotka solmivat useita rakastavia ihmissuhteita partnereidensa kanssa, mutta minulla ei sellaiseen riitä paukkuja. Se emotionaalinen resurssi, jota lapsen, ystävien, sukulaisten ja töiden jälkeen on jäljellä, kohdistuu tiiviisti mieheen. Minusta ei riitä tunteita useammalle, enkä halua edes kokeilla.

Matkaintoinen heila ei myöskään ole sitä ihmistyyppiä, jonka haluaisin hyppäävän kolmanneksi pyöräksi minun ja miehen kanssa. Sellaiseen tuntuisi sopivimmalta löytää joku, jonka kanssa en ole vielä itse ollut sängyssä. Silloin kokemus toivottavasti yhdistäisi myös miestä ja minua. (Huomaan, että kirjoitan täällä jatkuvasti kolmannesta pyörästä. Selvästi ajatus kiinnostaa aika paljon.)

Miksi niin monen treffikriteerit ovat ylitsepääsemättömän tiukat?

Viikonlopun iltapäivälehdessä sinkut tilittävät, miten mahdoton Tinderistä on löytää seuraa. Lähtökohta on vähän hassu, mikään pakkohan kenenkään ei Tinderiä ole käyttää. Jos siis helpommalta tuntuu löytää seuraa rautakaupasta, koirapuistosta tai kopiohuoneesta.

Hymyilytti myös haastateltujen sinkkujen tyrmistys siitä, että Tinderissä tehdään niin ronskeja seksiehdotuksia. Se, että itse etsii palvelusta seurustelukumppania ei tarkoita, etteikö joku etsisi pelkkää seksiseuraa. Omassa profiilissani lukee, että haen seuraa lyhytkestoiseen hauskanpitoon. Toivon sen varoittavan osuman kanssani saavia miehiä siitä, että voin johdattaa viestittelyn aika nopeasti siihen, kohtaavatko seksimieltymyksemme.

Mutta: minulla on myös teoria deittailun nykyvaikeuteen. Asenteet uskollisuuteen ovat tällä hetkellä tiukimmat vuosikymmeniin. Kun seurusteluun ja yksiavioisuuteen suhtaudutaan suurella periaattellisuudella, niin kynnys parisuhteen aloittamiseen kasvaa. Ja kun pettämiseen, jota asenteista huolimatta säännöllisesti tapahtuu, suhtaudutaan niin ehdottomasti, on parisuhteen polku miinoitettu . Jos hairahtaa, niin ilmapiiri voi ohjata ajattelemaan, että suhde on huono ja lopetettava.

Fanitan Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalasta. Hän on lehtihaastattelussa sanonut seuraavaa:

”Ideaalikumppanin löytämisestä otetaan hirveät paineet, eikä vain uskalleta aloittaa seurustelua. Rennompi suhde yksiavioisuuteen voisi kehittää ihmisten itsetuntoa vähemmän kumppanista riippuvaiseksi, eivätkä syrjähyppy-kriisit olisi niin traumaattisia. ”

Minusta pointissa on perää.

Parisuhde on sopimus

Olen kuullut, että avointa suhdetta nimitetään pettämiseksi luvan kanssa. Näinhän asia ei ole. Mielestäni kaikki parisuhteet ovat sopimuksia. Tiedän, että tuo ei kuulosta kovin romanttiselta näkemykseltä. Mutta koska parisuhteet ovat sopimuksia, sopimuksen rikkominen on pettämistä.

Sopimuksia voi olla todella monenlaisia, esimerkiksi meidän sopimuksemme kuuluu, että seksiä saa harrastaa muiden kanssa, kunhan siitä kertoo toiselle, se on turvallista, ja seksiä ei harrasta yhteisten tuttavien kanssa. Jos rikkoisi jotain noista säännöistä, se olisi pettämistä, ei seksi jonkun muun kanssa. Jollain muulla pariskunnalla sopimus saattaa olla sellainen, että sallittua on tanssia muiden kanssa, mutta ei suudella, puhumattakaan intiimimmästä kanssakäymisestä. Sekin on hyvä sopimus, jos osapuolet sellaisen ovat halunneet ja ovat siihen sitoutuneet.

Mielestäni ongelma on useissa parisuhteissa, mukaanlukien omat aiemmat suhteeni, on se, että sopimusta ei tehdä eksplisiittisesti. En tarkoita, että ehdot pitäisi hakata kivitauluille, jotka olisivat pankkiholvissa, vaan sitä, että parisuhteen säännöistä pitää puhua. Suomen lain mukaan suullinen sopimus on pätevä, joten toki parisuhteessakin. Parisuhteen sopimuksessa pitäisi aina puhua avoimesti molempien odotuksista, haluista ja rajoista mitä (tai ei saa) tehdä. Ja kivitaululle nakuttamisen sijaan näistä asioista tulee puhua säännöllisesti, ei vain esimerkiksi suhteen alussa. Ajan mittaan molemmat osapuolet muuttuvat, ja hyvin mahdollisesti haluavat erilaisia asioita kuin tavattaessa.

Loppujen lopuksi parisuhteen sopimus on avointa kommunikaatiota, eikä vain omia sanattomia oletuksia toisesta ja toisen haluista. Sitä soisi kaikkiin parisuhteisiin. Ja toivottavasti missään ei sopimusta tarvitse rikkoa, eli toista osapuolta pettää, vaan parisuhteissa päästäisiin molempia osapuolia tyydyttäviin sopimuksiin.

Seksillä on itseisarvo

Amerikkalainen homomies kirjoittaa blogissaan panneensa jopa 3500 miehen kanssa elämänsä aikana.

Määrä on minustakin hurjan korkea. Itse olen ollut noin viidentoista-kahdenkymmenen miehen kanssa. Silti Vicen entinen heronisti, sarjapanija ja nykyisin kolmen kimpassa polyamoristina elävä homomies onnistuu blogissaan kuvaamaan minunkin fiiliksiäni. Sitä, miten korkeakaan määrä ei tarkoita, että partnereilla ei olisi merkitystä. Näin hän asian muotoilee:

”Even in the most anonymous of hookups, there’s something magical to be found; blowing a stranger in a bathroom can be as intimate and mind-blowing as any sex. Sex is transcendental and beautiful, even if that stranger pushes you away, zips up, and leaves. Even if you never see your partner again. Sometimes, especially if you never see them again.”

Seksillä on myös itseisarvo. Seksi ei ole vain parisuhdetta lujittava voima, vaikka siinä valossa se yleensä esitetäänkin.

Hyväksyin seksin itseisarvon vasta, kun viime vuonna luin kirjan Ihana kiihko. Siinä Salla Nazarenko-niminen suomalainen kirjailija kertoo seksin taikavoimasta. Eikä taikavoimaa tässä kirjassa käytetä vain aviovuoteessa, vaan seksi vie ja ihmiset vikisevät.

 

Pitkästä aikaa onnistuneet treffit

”Voiko kylähullulla olla noin kaunis kashmirinen ulsteri?”, pohdin kun treffeistä oli kulunut kymmenen minuuttia ja treffikumppani oli vihjannut, että pyramidit olivat ehkä avaruusolioiden rakentamia.

Päätin vaihtaa puheenaihetta. Treffikumppanilla oli kuitenkin kiva harmaantuva kihara tukka ponnarilla ja hän oli sosiaalisesti taitava. Sellaista epäujoa ihmistyyppiä, joka ei käännä katsettaan ensin, jos häntä katsoo silmiin. Tinderissä olin valinnut hänet pituuden vuoksi. Ja myös siksi, että hän oli kirjoittanut nimeni oikein. On nihkein mahdollinen alku chattailulle, kun tervehdyksessä on väärin kirjoitettu nimi.

Lisäksi treffikumppani oli chattaillessa ollut kohtelias ja vastannut viesteihin, mutta ei itse missään vaiheessa ehdottanut tapaamista. Huomasin, että minulle sopii paremmin sellainen dynamiikka, jossa minä saan tehdä aloitteen, liika innokkuus saa minut vain pakittamaan. Pahinta on jatkuva whatsapp-viesti-tykitys ja närkästys jos en rivakasti vastaa niihin.

Kävelimme pimenevässä keskieurooppalaisessa kaupungissa, kävimme alkudrinkeillä ja ilalllisella todella kivassa pienessä ravintolassa, johon seuralaiseni oli varannut pöydän.

En ollut treffeistä etukäteen erityisen innoissani. Kymmeneen kuukauteen eivät Tinder-treffit  olleet tuntuneet miltään. En jaksanut edes vastata flirttaileviin chat-viesteihin. Se masensi, koska aluksi treffailu oli ollut niin jännittävää.

Olin jo kuukausia ollut tyytymätön. Edellisen vuoden seksielämämme oli miehen kanssa jatkuvasti kehittynyt, treffeillä oli hauskaa ja sain uusia oivalluksia siitä, mikä minua kiihotti. Viime aikoina ei kiihottanut tai edes kiinnostanut juuri mikään.

Kunnes ennen tätä työmatkaani likesin Tinderissä lentokapteenia (jep jep, niin varmaan), joka halusi dominoida. En erityisemmin miettinyt valintaani, mutta kun hän lähetti ensimmäisen viestin, tapahtui jotain. Ensimmäistä kertaa kuukausiin chattailu tuntui joltain.

Lentokapteeni oli kuitenkin työmatkalla, emmekä nähneet. Sen sijaan olin sopinut treffit tämän pitkän ja hyvinpukeutuvan salaliittoteoreetikon kanssa.

Treffit olivat onnistuneimmat Tinder-treffini tähän saakka. Treffikumppani ei ollut  kylähullu (varoin tosin johdattamasta keskustelua uudelleen pyramidien suuntaan) vaan kivaa seuraa. Hänelle oli itsestäänselvää käyttää kondomia.

Treffit onnistuivat siinä hankalassa lajissa, että oli sen verran läheistä ja luottamuksellista, että seksi oli hyvää, mutta ilman mitään romanttisia viboja tai lammasmaisia katseita, jotka saisivat minut ahdistumaan. (Niin kävi alkuvuodesta treffikumppanin kanssa.)

Treffikumppani ei kysellyt mitään perheestäni, ihmetellyt avointa suhdetta, tai spekuloinut tapaammeko vielä joskus. Sitä kun ei mitenkään voi tietää.

 

Seuraavia askeleita

En ole kirjoittanut blogiin mitään pitkään aikaan (onkohan tämä maailman yleisin blogitekstin aloitus?). Suurimpana syynä on ollut, että seikkailuja on ollut vähemmän viime aikoina. Toisaalta paljon on ehtinyt tapahtua omassa päässä, mutta ajatusten muotoilu on vienyt aikaa.

Viime vuonna sopiessamme avoimesta suhteesta, tuntui että maailma aukeni, maailma oli yhtäkkiä täynnä viehättäviä naisia, joiden kanssa saattaisi päätyä harrastamaan seksiä. Tapaamiset olivatkin todella jännittäviä, oli hauskaa mennä sänkyyn eri ihmisten kanssa, ja kokea kuinka erilaista seksi voi eri naisten kanssa olla.

Toisaalta, tapaamisissa oli paljon samaakin, ja jossain vaiheessa vaivannäkö alkoi kyllästyttää. Taas pitäisi tehdä samat soidinmenot aika ennalta-arvattavan lopputuloksen eteen. Niinpä avoimen suhteen ensihuuma katosi, ja aloin miettiä mikä kiinnostaisi nyt. Nainen sanoi tuntevansa samoin, ja niinpä seksielämäämme tuli uusi kulma: sen lisäksi että harrastimme seksiä keskenämme ja muiden kanssa erillämme, aloimme esimerkiksi miettiä miten noita voisi yhdistää tai millä muilla tavoin voisimme rikastaa keskinäistä seksielämäämme. Muutos on ollut hieno, mielestäni se yhdistää meitä enemmän kuin seikkailut omin päin. Näin, vaikka käytännössä arki onkin pitkälti mennyt seksin edelle.

Tovi sitten ajattelin, että pitää vähän ravistella arkea jollain, ja päätin katsoa miltä Tinder näyttää Helsingissä. Toki sieltä löytyi tuttuja, mutta myös nainen, jonka kanssa tapasimme ja menimme sänkyyn. Huomasin, että tauko oli muuttanut asioita, toimin hyvin eri tavalla kuin aiemmin: olin paljon avoimempi kaikesta. Seksistä puhuminen vähentää päässäni huomattavasti mentaalikuormaa verrattuna siihen, että yrittää tulkita toisen eleitä ja reaktioita, ja toimia näiden arvailujen ohjaamana. Mieluummin ehdottaa asioita ja puhuu suoraan. Olen pitkään ajatellut, että miehellä on seksissä monia suorituspaineita alkaen erektiosta ja odotuksista miehen roolista seksissä jatkuen naisen tyydyttämiseen. Tuohan on toki päässäni oleva rakennelma, mutta joka tapauksessa puhuminen auttaa sen purkamisessa. Nyt pystyin suhtautumaan tilanteeseen huomattavasti vapautuneemmin, mikä oli mahtavaa.

Rehellisesti sanottuna seksi oli kuitenkin aika tavanomaista, toisaalta se oli täysin ymmärrettävää: vaikka olimme jutelleet muistakin mieltymyksistä, emme olleet mitenkään suunnitelleet tekevämme muuta. Sänkyynkin päätyminen oli spontaania.

 

Kiinnostaako avoin suhde? Unohda vinkkilistat! Vain yksi vinkki on tärkeä.

MeNaisten nettisivulla kerrotaan Huonon äidin seksikirjan listaavan seitsemän sääntöä, jotka avoimeen suhteen heittäytyvien kannattaa käydä läpi. Tällaiset vinkkilistat on ilmeisesti klikki-imureita, koska niitä julkaistaan säännöllisesti.

Reilun vuoden avoin suhde-kokemuksen tuomalla auktoriteetilla kerron nyt seuraavan: Unohda vinkkilistat! Samat hyväätarkoittavat, tai vaan holhoavat, vinkit pitäisi myös perinteistä seurustelusuhdetta aloittavan käydä läpi.

1. Kunnioita kaikkien ihmisten sekä parisuhteiden rajoja että omaa tahtoa.

Hohhoijaa, mitenköhän tämä poikkeaa yksiavioisesta suhteesta? Siinäkö ei tarvitse kunnioittaa avopuolisoa.

2. Kaikkien on pidettävä huoli sekä itsestä, toisista että leikin tai suhteiden terveistä rajoista.

Ks edellinen kommentti.

3. Ketään ei saa vahingoittaa, loukata tai käyttää hyväksi.

Toisin kuin yksiavioisen suhteen puolisoa?

4. Jokaisella on jokaisena hetkenä oikeus perääntyä ilman syyllistämistä tai syyllistämistä.

Päästäänkö jossain vaiheessa niihin sääntöihin, jotka koskee nimenomaan avointa suhdetta?

5. Avoimet suhteet ja kimppaseksi voivat herättää myös hankalia tunteita. Mieti, oletko valmis käsittelemään niitä etukäteen ja varsinkin jälkikäteen?

Oletko vamis käsittelemään niitä hankalia tunteita, joita yksiavioisuuden vaatimus voi herättää pikkujoulujuhlien jatkoilla?

6. Mieti, haluatko oikeasti? Avoimeen suhteeseen tai kimppakivaan ei pidä suostua kumppanin mieliksi. Ketään ei myöskään saa manipuloida tai pakottaa.

Ei tietenkää saa! Ketään ei saa manipuloida tai pakottaa myöskään työpaikalla tai urheiluseurassa, sen sanoo jo Suomen lakikin.

7. Pelin säännöt on oltava kaikille osapuolille selvät, ja ne on puhuttava etukäteen selviksi.

Tämä on ainoa melkein hyvä sääntö. Kokemukseni mukaan nimittäin oleellisin asia on keskusteluyhteys miehen kanssa. Ilman sitä avoin suhteemme ei toimisi. (Ja meille tärkeää on myös turvaseksi.)

Etukäteen ja jälkikäteen kannattaa puhua niin paljon kuin suinkin. Pelin säännöt muuttuvat kuitenkin koko ajan. Omat rajat tiedostaa vasta kokemuksen myötä. Luulim esimerkiksi, että minua haittaisi, jos mies tuo vieraan naisen meille silloin kun me muu perhe olemme poissa. Nyt ei haittaisi. Toisaalta olen yllättäen huomannut, että minulle on tärkeää, että mies kertoo kaikille sivullisillekin, että kyse on avoimesta suhteesta eikä pettämisestä.

Seksiterapeutti ja Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen on lehtihaastattelussa sanonut, ettei ole mitään pakkoa sopia suhteeseen liutaa sääntöjä.”Voi miettiä, miksi meille on niin tärkeää kontrolloida kumppaniamme. Miksi rakkaus ei riitä, miksi pitää laittaa kahleet?” Niinpä.